Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 17.11.2025/Pykälä 247

Kaupunginhallitus 27.10.2025 § 235 

Valmistelija Kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala 29.9.2025

Lapuan kaupunki on koordinoinut Seinäjoen seudun ilmastotyötä 1.9.2010 lähtien. Alueelliseen ilmastotyöhön ovat osallistuneet Kurikan kaupunki, Alavuden kaupunki, Kuortaneen kunta, Kauhavan kaupunki ja Lapuan kaupunki. Työ kulkee nimellä Kestävät kunnat -ilmastoyhteistyö.

Lapuan kaupunki esittää Kauhavan kaupungille, Kurikan kaupungille, Kuortaneen kunnalle ja Alavuden kaupungille, että kunnat jatkavat kuntien yhteistä ilmastotyötä vuosien 2026-2030 aikana siten, että Lapuan kaupunki koordinoi yhteistyötä.

Lapuan kaupunki esittää myös Kauhavan kaupungille, Kurikan kaupungille, Kuortaneen kunnalle ja Alavuden kaupungille, että kunnat liittyisivät Julkisen alan energiatehokkuussopimuksiin kaudelle 2026-2035.

Mukana olleille kunnille on laadittu yhteinen ilmastostrategia, joka on hyväksytty kuntien valtuustoissa tai hallituksissa. Ilmastostrategian pohjalta on laadittu kuntakohtaiset kestävän kehityksen ohjelmat. Ohjelmien tavoitteiden toteutumista seurataan kunnan päättämällä tavalla. Kuntakohtaiset ilmastotyön koordinaatioryhmät vastaavat kestävän kehityksen ohjelman toteuttamisesta.

Kunnat ovat liittyneet valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen jo kahdella sopimuskaudella (2008-2016 ja 2017-2025). Näiden toimintakausien aikana kunnat ovat edistäneet energiatehokkuustoimintaa, tehostaneet merkittävästi energian käyttöä ja saavuttaneet taloudellista säästöä. Kauhava on ollut mukana ilmastoyhteistyössä vuosina 2017-2019 ja uudelleen vuodesta 2022 alkaen.

Kuntatasolla toimivat koordinaatioryhmät edistävät, toteuttavat, seuraavat ja tekevät esityksiä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi omassa organisaatiossaan.

Koordinaatioryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti ja kunnissa on toteutettu konkreettisia toimenpiteitä säästöjen saavuttamiseksi. Ilmastotyössä olevien kuntien kesken tehdään myös yhteistyötä, jotta tiedot eri kunnissa tehdyistä toimenpiteistä ja niistä saatavista hyödyistä saadaan kaikkien kuntien käyttöön. Alueella on järjestetty sekä yhteisiä että kuntakohtaisia koulutustilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä kohteisiin, joista voisi olla hyötyä kuntien omassa toiminnassa. Tavoitteena on, että säästäminen ja päästöjen vähentäminen ovat osa kuntien henkilöstön jokapäiväistä toimintaa.

Toiminnasta viestitään uutiskirjeellä ja kuntien omissa viestintäkanavissa.

Uusi energiatehokkuussopimus vuosille 2026-2035

Uudella sopimuskaudella kunnat liittyvät Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) ja asettavat itselleen välitavoitteen 6 % energiansäästöstä vuoteen 2030 mennessä ja kokonaistavoitteen vähintään 10 % energiasäästöstä vuoteen 2035 mennessä. Tavoite lasketaan liittymistä edeltävän vuoden energiankäytöstä.

Kunta voi valita myös pidemmän tarkastelujakson, jos kunnassa on tehty hyvin merkittäviä energiankäytön tehostamisinvestointeja ennen vuotta 2026 ja kunta haluaa hyödyntää näistä saatavaa energiansäästöä osana sopimuksen säästötavoitteen saavuttamista. Saavutetut säästöt todetaan tehtyjen toimenpiteiden säästölaskelmien avulla. Tällöin säästötavoiteprosentti on tarkastelujakson 2023-2035 osalta 13,5 % tai tarkastelujakson 2021-2035 osalta 16 %.

Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin tiukat ja sitovat energiatehokkuusvelvoitteet ilman raskasta, velvoittavaa lainsäädäntöä tai pakkokeinoja.

Julkisen alan energiatehokkuussopimustoiminta tukee lisäksi energiatehokkuusdirektiivissä julkista alaa koskevien velvoitteiden toimeenpanoa. Näitä ovat mm. velvoitteet julkisen sektorin johtoasemasta ja esimerkillisestä roolista energiatehokkuudessa sekä energiatehokkuuden huomioimisesta rakennuksissa ja hankinnoissa, neuvonnassa ja viestinnässä sekä energiapalvelujen käytössä.

Kunnat, kaupungit, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja valtion toimijat liittyvät sopimukseen allekirjoittamalla liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.

Energiatehokkuussopimus edellyttää, että kunta seuraa energiankulutuksen kehittymistä ja energiatehokkuuden toteutumista sektoreittain. Energiankulutustiedot ja energiankulutuksen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet raportoidaan vuosittain Motivan ylläpitämään kansainväliseen raportointijärjestelmään.

Toiminta vuosina 2026-2030

Toiminnassa mukana olevat kunnat liittyvät julkisen alan energiatehokkuussopimukseen vuosiksi 2026-2035. Projektikoordinaattori raportoi kuntakohtaiset energiatehokkuustoimenpiteet energiatehokkuussopimuksen edellyttämällä tavalla Motivalle ja huolehtii energiatehokkuussopimuksen edellyttämästä toiminnasta.

Toteutetaan ilmastostrategian 2030 - päivitys ja kuntakohtaisten kestävän kehityksen ohjelmien päivittäminen tarvittaessa. Seurataan kestävän kehityksen ohjelmien toteuttamista kunnissa. Edistetään ohjelman toimenpiteitä kunnan päättämällä tavalla. Jatketaan kuntakohtaisten koordinaatioryhmien toimintaa ja kuntien välistä yhteistyötä. Toteutetaan viestintää kuntien omien viestintäkanavien kautta.

Toteutusta varten varataan 2026-2030 välisenä aikana 46.000 €:n rahoitus/toimintavuosi, huomioiden vuosittain tehtävä kunta-alan ansiotasoindeksin (2015=100) perusteella tehtävä tarkistus. Ensimmäinen tarkastus tehdään vuoden 2027 alussa.

Rahoitusosuudet jaetaan kuntien välillä perustyön osuuden ja asukaslukumäärän vaikutuksella laskettavan osuuden mukaan. Perustyön osuus on 66 % kokonaismäärästä. Tämä osa jaetaan tasan kuntien kesken ja 34 % kustannuksista jaetaan asukasluvun perusteella. Vuosittaiset rahoitusosuudet alla olevassa taulukossa.

Jatkotoiminta rahoitetaan kokonaan vuosittain laskutettavalla osuudella. Yhden tai useamman kunnan poisjäänti ei vaikuta kuntien osuuksiin, vaan kokonaisbudjetti ja työn määrä vähenee.

Oheismateriaalina on Kestävät yhteistyön jatkoehdotus.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Vesa Rantala

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää, että

-          Kauhavan kaupunki jatkaa kuntien yhteistä Kestävät Kunnat -ilmastoyhteistyötä vuosien 2026-2030 aikana siten, että Lapuan kaupunki koordinoi yhteistyötä ja, että Kauhavan kaupungin maksuosuus on enintään 9.826,33 eur/ vuosi; ja

-          Kauhavan kaupunki liittyy Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) sopimuskaudeksi 2026-2030, nimeää sopimuksen vastuuhenkilöksi teknisen johtajan ja asettaa ohjeellisen 16 % energiansäästötavoitteen vuosien 2021-2035 tarkastelujaksolle.

Asian käsittely Heikki Hakala ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Mikko Mäkipelkola ja Harri Ojanperä kannattivat Hakalan ehdotusta.

 Puheenjohtaja tiedusteli ovatko kaikki kaupunginhallituksen jäsenet palautusehdotuksen takana ja totesi näin olevan.

Päätös Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

 Pöytäkirjaan merkittiin, että kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala oli klo 17.15-17.34 paikalla kokouksessa esittelemässä asioita "Kauhavan Monitoimihalli Oy:n ehdotus padelhallin toiminnan jatkamisesta" ja "Ilmastoyhteistyön jatkaminen vuosina 2026-2030 sekä julkisen alan energiatehokkuussopimukseen liittyminen kaudelle 2026-2035". Kuoppala poistui kokouksesta ennen ao. asioiden päätöksentekoa.

Lisätietoja Kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala, puh. 040 553 0354,

 etunimi.sukunimi@kauhava.fi

______________________________

Kaupunginhallitus 17.11.2025 § 247  

724/11.00.02/2023  

Valmistelija Kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala 7.11.2025

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa julkisen alan energiatehokkuussopimukseen liittymisen ja Kestävät ilmastoyhteistyön jatkamisen uudelleen valmisteltavaksi.  

Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino tehostaa energiankäyttöä Suomessa. Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin tiukat ja sitovat energiatehokkuusvelvoitteet ilman raskasta, velvoittavaa lainsäädäntöä tai pakkokeinoja.

Tavoitteena on, että sopimustoiminta on vaikuttavuudeltaan normeihin verrattavissa oleva ja toteutukseltaan joustava energiansäästökeino, joka edistää Suomen kilpailukykyä.

Energiatehokkuussopimukset ohjaavat teollisuutta, energia- ja palvelualaa, kiinteistöalaa sekä julkista alaa energian tehokkaampaan käyttöön. Sopimustoiminta on keskeinen keino täyttää EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2023/1791 mukaiset kansalliset tavoitteet vuoden 2030 loppuun mennessä sekä saavuttaa 8 artiklan sitova kansallinen energiatehokkuusvelvoite.

Vuonna 2026 käynnistyvä 10-vuotinen energiatehokkuussopimuskausi on järjestyksessään jo neljäs. Sopimuksilla on ollut keskeinen rooli Suomen energiapolitiikassa jo lähes 30 vuotta. Ja viimeisen 20 vuoden ajan niillä on toimeenpantu joustavasti ja menestyksekkäästi EU:n energiatehokkuusdirektiivejä.

Sopimukset ohjaavat energiatehokkuuteen, mikä pienentää tuotteen tai palvelun energiankulutusta sekä energiansäästötoimiin, jotka vähentävät energiankulutusta nykytilanteeseen ja tulevaan kehitykseen verrattuna. Energiansäästötoimet parantavat aina energiatehokkuutta ja sitä kautta myös kustannustehokkuutta.

Energian tehokas käyttö edistää osaltaan Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Samalla se vauhdittaa puhdasta siirtymää ja puhtaan teknologian markkinoiden kehittymistä ja kasvua. Tehokas energiankäyttö edistää myös energiajärjestelmätasolla energian kulutuksen ja tuotannon tasapainon ylläpitämistä kustannustehokkaasti.

Sopimusten tavoite on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Sopimukseen liittyneet asettavat itselleen määrällisen ohjeellisen energiansäästötavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Valtio tukee energiansäästöä koskevia energiakatselmuksia sekä tapauskohtaisesti uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa edistäviä hankkeita. Sopimukseen liittyneet voivat hakea valtion harkinnanvaraista tukea myös energiakatselmuksissa todettujen energiatuen yleiset ehdot täyttävien energiansäästöön liittyvien tavanomaisen tekniikan investointeihin. Kestävä-hankkeelta saadun tiedon mukaan, todennäköisesti energiatuen alle on tulossa uusia tukimahdollisuuksia julkisille toimijoille liittyen energiajohtamisen kehittämiseen ja katselmointiin. Näiden hakemisessa Kestävät-hanke tukee kuntaa. Energiatehokkuussopimukseen liittymällä tukia saatavilla 50 % hyväksyttävistä kustannuksista.

Nykyisellä, vuoden lopussa päättyvällä kaudella mukana sopimuksissa on ollut 152 kuntaa. Lisätietoja osoitteesta energiatehokkuussopimukset.fi.

Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) liittyminen parantaa Kauhavan kaupungissa energiankäytön seurantaa, energiatehokkuutta ja sitä kautta myös kustannustehokkuutta. Energiatehokkuussopimukseen liittyminen tuo suunnitelmallisuutta energiatehokkuustoimien toteutukseen. Samalla se vahvistaa kaupungin valmiuksia hakea energia- ja investointitukia, edistää päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja tuo positiivisia imagohyötyjä.

Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muusta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta Motivan-seurantajärjestelmään. Raportoinnin tarkoitus on kerätä tieto Suomessa toteutetuista energiatehokkuustoimista ja seurata millaisia energiansäästöjä sopimuksilla saadaan aikaan. Sopimustoimintaan liittyvän vuosittaisen raportoinnin avulla Suomi raportoi EU:lle toteutuneesta energiansäästöstä, mikä mahdollistaa vapaaehtoisen sopimustoiminnan käyttämisen ohjauskeinona energiatehokkuusdirektiivin sitovan kansallisen energiansäästövelvoitteen toimeenpanossa Suomessa.

Aikaisempina kausina Kestävä-hanke on avustanut Kauhavan kaupunkia raportoinnissa. Varsinaiseen raportointiin menevä aika on hankkeen arvion mukaan noin viikko. Uudelta sopimuskaudelta raportointiesimerkkejä ei vielä ole, mutta oheismateriaalina on mm. ohjeistusta säästövaikutusten laskentaan ja dokumentointiin ja esimerkkejä energiansäästötoimenpiteiden säästölaskennan perustyypeistä aikaisemman kauden energiatehokkuussopimuksista. Eli taustaselvityksiin voi kulua huomattavasti enemmän aikaa. Raportointi ja energiasäästöjen laskenta vaatii myös omaa erityisasiantuntemustaan.

Teknisen toimen arvion mukaan ulkopuolista raportointiapua tarvitaan myös tällä sopimuskaudella, mikäli energiatehokkuussopimukseen liitytään, koska nykyiset resurssit eivät mahdollista raportoinnin tekemistä omana työnä.

Uudisrakentamisen vaikutuksia energiatehokkuussopimusten mukaiseen energiasäästöön ei ole Kestävät-hankkeen mukaan vielä tehty Kauhavan osalta. Se tehdään vuoden 2025 raportointiin. Täsmennyksenä aikaisempaan kaupunginhallituksen käsittelyyn: raportointiohjeiden mukaan määräystasoa paremmalla rakentamisella saavutettava tulevan kulutuksen vähentäminen voidaan laskea energiansäästöksi. Uudiskohteen laitehankinnoissa energiansäästötoimeksi hyväksytään energiatehokkuudeltaan Suomessa markkinoilla olevaa keskitasoa tai ekosuunnitteluasetuksen edellyttämää energiatehokkuustasoa parempien laitteiden hankinta. Tästä syystä Kestävät hanke suosittaakin lyhyemmän aikavälin energiansäästötavoitteen asettamista.

Kestävät kunnat -ilmastoyhteistyö on Kauhavan kaupungille kustannustehokas tapa edistää energiatehokkuustavoitteita, koska useampi kunta on jakamassa yhteisen asiantuntijan kustannuksia. Kustannuksia on onnistuttu myös tälle kaudelle pienentämään verrattuna aikaisempaan (61.662 eur/vuosi ? 46.000 eur/vuosi).

Raportointiavun lisäksi, yhteistyö lähialueen kuntien kanssa mahdollistaa kokemusten ja osaamisen jakamisen, yhteiset koulutukset sekä konkreettisten hyvien käytäntöjen hyödyntämisen. Yhteistyömalli keventää Kauhavan omaa hallinnollista työmäärää ja tuo käyttöön alueellista asiantuntijatukea.

Yhteistyön kautta Kauhava toteuttaa ja päivittää omaa kestävän kehityksen ohjelmaansa osana yhteistä ilmastostrategiaa sekä seuraa tavoitteiden edistymistä johdonmukaisesti apunaan ulkopuolinen asiantuntija.

Kestävät ilmastoyhteistyöstä lyhyesti:

-          sisältää henkilöresurssia (projektikoordinaattorin työtä koko hankkeelle n. 50 % työajasta, josta Kauhavan osuus n. 10 % ja kesätyöntekijän),

-          tukee systemaattisesti johdettua ja seurattua energiatehokkuustyötä ja Kestävän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa,

-          tukee kaupungin henkilökuntaa kansallisen ja EU-lainsäädännön muutoksien huomioimisessa ja ennakoinnissa Kestävyys aiheisiin liittyen,

-          toteuttaa Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen raportoinnin

-          toimii vertaisryhmänä kuntien välisen tiedon ja osaamisen jakamisessa Kestävyys aihepiirien ympärillä,

-          toteuttaa yhteisiä hankehakuja, mikäli tarpeita on ja

-          tukee mahdollisten energiatukien haussa.

Kestävät kunnat yhteistyö vahvistaa kaupungin Kauhavan mainetta vastuullisena ja ympäristötietoisena kuntana.  Energiatehokkuuden edistäminen on Kauhavan kaupungillekin tärkeää. Kestävän kehityksen periaatteet tukevat Kauhavan strategian arvoja: avoin, vastuullinen, yhteisöllinen ja rohkea. 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Vesa Rantala

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää, että

-          Kauhavan kaupunki jatkaa kuntien yhteistä Kestävät Kunnat -ilmastoyhteistyötä vuosien 2026-2030 aikana siten, että Lapuan kaupunki koordinoi yhteistyötä ja, että Kauhavan kaupungin maksuosuus on enintään 9.826,33 eur/ vuosi,  

-          Kauhavan kaupunki liittyy Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) sopimuskaudeksi 2026-2030, nimeää sopimuksen vastuuhenkilöksi teknisen johtajan ja

-          asettaa välitavoitteen 6 % energiansäästöstä vuoteen 2030 mennessä ja kokonaistavoitteen vähintään 10 % energiasäästöstä vuoteen 2035 mennessä.

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

 Pöytäkirjaan merkittiin, että kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala oli paikalla kokouksessa tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17.05-17.19. Kuoppala poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.

Lisätietoja Kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala, puh. 040 553 0354, 

 etunimi.sukunimi@kauhava.fi

______________________________